Elokuvan katsominenkin voi olla harrastus - näin pääset alkuun

Tiesitkö, että elokuvan katsoja on aktiivinen toimija? Lähes jokainen haluaa joskus möllöttää passiivisesti vaikkapa television ääressä - sanomme, että aivot pannaan narikkaan. Aktiivinen katsoja kuitenkin elää mukana elokuvan tunteiden vuoristoradassa, ja hänen mielensä askartelee kriittisesti elokuvan luomien, mahdollisten maailmojen parissa.

Koulussa kaikki oppivat kirjoittamaan, mutta kaikista ei silti tule kirjailijoita. Myös elokuvien tekemistä kannattaa kokeilla, mutta se ei ole kaikkien juttu, vaikka liikkuvalla kuvalla kertominen onkin tänä päivänä luonteva tapa viestiä.

Yksi tapa harrastaa elokuvaa on katsoa elokuvia. Siitä voit saada arvokkaan, ajattelun taitoja ja itsetuntemusta kehittävän kulttuuriharrastuksen.

Ole oman elämäsi elokuvakriitikko

Jokainen elokuva on hyvä, kunnes toisin todistetaan! Katso siis ennakkoluulottomasti erilaisia elokuvia – myös suosikkigenrejesi ulkopuolelta.

Saatat pitää elokuvasta, jonka muut ovat lytänneet, tai voit kenties inhota suursuosikkia. Mutta miksi? Mene tähän kysymykseen niin syvälle kuin voit. Mielipiteen perusteleminen on tarpeellinen taito.

Elokuvia voi katsoa itsekseenkin, mutta yleensä ne ovat parhaimmillaan porukassa, olipa seurana sitten oma vanhempi kotisohvalla, kaveri videoyhteyden päässä tai vaikka elokuvateatterin sali täynnä tuntemattomia. Elokuvan puiminen jälkikäteen kannattaa aina.

Elokuvan purkamisen avuksi voit ottaa esimerkiksi Media-avaimen arvioista löytyvät kysymykset, Koulukinon Avaimia elokuvaan -kysymyspatteriston tai Mediakasvatusseuran kätevän Tuota ja tulkitse -esitteen.

Pidä elokuvapäiväkirjaa

Pidä päiväkirjaa katsomistasi elokuvista.

  • Merkitse muistiin elokuvan nimi ja katsomispäivä (tai ainakin kuukausi ja vuosi).
  • Merkitse lyhyesti mielipiteesi elokuvasta. Voit antaa elokuville tähtiä, kirjoittaa ajatuksiasi ja havaintojasi tai kehittää vaikka emojeista oman arvostelujärjestelmäsi.
  • Voit kirjoittaa myös pitemmin tai vaikka kuvata vlogiksi omat elokuva-arviosi.
  • Netistä löytyy myös palveluja, joiden avulla voit pitää kirjaa katsomistasi elokuvista (esim. englanninkielinen Letterboxd).

Päiväkirjan avulla voit seurata oman elokuvamakusi kehittymistä. Jos katsot jonkin elokuvan uudelleen, pystyt vertailemaan elämystäsi edelliseen kertaan – se voi nimittäin olla hämmästyttävän erilainen! Vaikka itse elokuva ei olekaan muuttunut, sinä olet.

Kopioi ja täytä sivu elokuvapäiväkirjaasi!

Mitä sitten katsoisin?

Jos kaipaat ideoita, voit aloittaa kysymällä läheisten ihmisten elokuvasuosikkeja. Mistä vaikkapa vanhempasi tai opettajasi pitivät sinun iässäsi? Mitä kaverit tai sisarukset ovat viime aikoina katsoneet?

Elonetissä voit katsella satoja vanhoja, Suomen kansallisfilmografiaan kuuluvia elokuvia. Jos esimerkiksi kauhu kiinnostaa, voit tutustua kotimaisen kauhuelokuvan historiaan Kino Reginan virtuaalisen esityssarjan avulla.

Katsottavaa etsiessä kannattaa tietysti koluta elokuvateatterien ohjelmistojen lisäksi Yle Areena ja käytettävissä olevat suoratoistopalvelut. Lisäksi kirjasto on on erinomainen lähde, ja henkilökunta myös suosittelee teoksia mielellään. Elokuvafestivaalit puolestaan esittelevät erikoisuuksia ja harvinaisuuksia.

Internet on pullollaan erilaisia suosituslistoja, joista voi poimia ideoita ikärajat huomioiden. Englanninkielisiä listoja löytää helposti hakemalla esimerkiksi “100 films you must see”. Tutustu myös Media-avaimen listaan kotimaisista lastenelokuvaklassikoista sekä Helmet-kirjastojen elokuvahaasteeseen.

Ps: Entä omien elokuvien tekeminen? Kotonakin pääset alkuun Kelaamon selkeillä harjoitustehtävillä! Tutustu myös Kaikki kuvaa -sivuston hyödyllisiin tutoriaaleihin.

Pps: Tunnethan myös elokuvien ikärajat? Tutustu perusasioihin Media-avaimen artikkelin avulla.