Hyvät tavat kaunistavat - elokuvissakin

  1900-luvulla uskottiin, että elokuvat turmelevat nuorison; nykyään samassa asemassa ovat pelit - niissähän tapellaan, kiroillaan ja varastetaan. Audiovisuaalinen media esittää sekä hyviä että huonoja toiminnan malleja. Ratkaisevaa on, että arvoja pohditaan yhdessä.

 

Hyvien tapojen oppiminen on prosessi, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Sopiva käyttäytyminen ei rakennu passiivisesti: lapsi tai nuori pyrkii kytkemään kaiken jonkinlaiseen sosiaaliseen merkitykseen, olipa kyse sitten perheen tavoista, median kuvista tai kavereiden edesottamuksista. Suurin vaikutus on läheisten ihmisten esimerkillä.

Elokuvat ja televisio-ohjelmat tarjoavat lapselle lukuisia mahdollisuuksia pureutua sosiaalisten sääntöjen perusteisiin ja niiden noudattamisen tai noudattamatta jättämisen monimuotoiseen suhteeseen. Kouluiässä lapsi tietää jo, että sosiaaliset säännöt säätelevät ihmisten käyttäytymistä, ja hän saattaa herkästikin havaita erilaisia malleja ja luoda niiden pohjalta käsityksiä esimerkiksi elokuvia katsoessaan.

Elokuvien tarinat uusintavat yhteiskunnassa vallitsevaa moraalikäsitystä ja voimistavat lapsen ymmärrystä oikeasta ja väärästä. Lapsi arvostaa toisten auttamista, ystävällisyyttä ja solidaarisuutta. On tärkeää, että hyvän tekemisestä seuraa hyvää ja että paha saa palkkansa. Elokuvien ja television kuvaukset toisten auttamisesta, sympatiasta ja yhteistyöstä edistävät tutkitustikin sosiaalisesti myönteisiä asenteita ja käyttäytymistä.

Lapsen kasvaessa kertyvät valmiudet tulkita ristiriitaisiakin malleja, ja esimerkiksi teini-ikäinen voi rakentaa käsitystään hyvästä käytöksestä myös arveluttavasti toimivan hahmon kautta. Sekä hyvistä että huonoista malleista kannattaa aina keskustella yhdessä: miksi kovikset kiroilevat ja sylkevät? Miksi päähenkilön törttöilystä seurasi jotakin ikävää? Miksi elokuvan sankari oli hyvä tyyppi?

Media-avaimen toimitus

Lähteet ja lisätietoa:

  • Kasvatus ja kasvatustietoisuus – erilaisia kasvatustapoja. Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempainnetti. 
  • Muumien malliin: 12 tietoiskua hyvästä yhteispelistä.
  • Satu Valkonen: Television merkitys lasten arjessa. Tampere University Press, 2012.
  • Marie-Louise Mares & Emory Woodard: Positive Effects of Television on Children’s Social Interactions: A Meta-Analysis. Media Psychology, Vol 7(3), 2005.
  • Tarja Salokoski & Anu Mustonen: Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin – katsaus tutkimuksiin sekä kansainvälisiin mediakasvatuksen ja –säätelyn käytäntöihin. Mediakasvatusseuran julkaisuja 2/2007.