Scott Langin maailmassa hyvä tarkoitus pyhittää keinot. Scott eli Ant-Man on hyväsydäminen ex-murtovaras, joka palaa rikollisiin tapoihinsa voidakseen tavata tytärtään. Sankaritarina käynnistyy, kun pukijansa minikokoiseksi supersankariksi muuttavan puvun keksinyt tiedemies tri Hank Pym tarvitsee Scottin apua estääkseen keksintöään joutumasta vääriin käsiin. Rikollinen saa mahdollisuuden sovitukseen käyttämällä kyseenalaisia taitojaan hyvään tarkoitukseen.

Ant-Man on komediallinen supersankarielokuva, jossa pieni on suurta. Toimintakohtauksissa ei tuhota puolta kaupunkia, vaan joudutaan imurin sisään, paetaan poliisia lentomuurahaisen selässä ja taistellaan eeppisesti leluveturin kyydissä.

Elokuva on vauhdikas ja täynnä vitsejä, joista moni avautuu kuitenkin vain Marvel-elokuvia tai -sarjakuvia tunteville katsojille. Esimerkiksi Avengers (suom. Kostajat) -ryhmään viitataan useasti. Toiminta keskittyy enemmän vauhtiin ja sankarin pienestä koosta johtuviin vaaratilanteisiin kuin taisteluun ja täystuhoon. Elokuvassa on niin nyrkkitappeluita kuin ampumavälikohtauksiakin, mutta ne on toteutettu sarjakuvaelokuville ominaiseen, epärealistiseen tyyliin.

• Millaisia ovat elokuvan hyvät tyypit, millaisia pahikset? Millainen sankarityyppi Scott Lang on? Miksi sankarinkaan ei tarvitse olla täydellinen?
• Elokuvassa käsitellään hiuksenohuesti myös uusioperhettä. Ant-Manin ex-vaimo on nainut poliisimiehen – onko tämä parempi miehen malli Scottin tyttärelle kuin työtön ja asunnoton entinen murtovaras on? Millä tavalla?
• Mitä tarkoittaa sanonta “tarkoitus pyhittää keinot”? Päteekö se tässä elokuvassa?
• Elokuvan pahis Darren Cross aikoo tehdä Ant-Manin puvun teknologialla mahdollisimman paljon rahaa, eikä välitä siitä, mihin teknologiaa käytetään. Moni maa – myös Suomi – käy asekauppaa. Mikä on aseiden valmistajan vastuu siitä kuka niitä käyttää? Voivatko aseet olla joskus “hyvissä käsissä”? Mitä hyvää muurahaismiehen puvulla voisi tehdä?