17 asiaa, joita hyvä elokuva voi opettaa

Hyvään medialukutaitoon kuuluu paitsi kyky arvioida viestejä kriittisesti, myös tunnistaa ja hyödyntää myönteisiä sisältöjä. Hyvin valittu elokuva voi avartaa maailmankuvaa, antaa sytykkeitä mielikuvitukselle, tarjota turvallisesti tunteita, positiivisia ratkaisumalleja tai vaikkapa hyviä minäkuvan rakennusaineksia.

Media-avaimen elokuva-arvioissa seurataan kaikkiaan seitsemäätoista myönteistä ominaisuutta. Arviot perustuvat kriteeristöön, joka on laadittu kehityspsykologian, ikärajaluokittelun ja mediakasvatuksen asiantuntijoista koostetun ohjausryhmän kanssa. Kriteeristön arvot perustuvat muun muassa YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.

Ajatuksia herättävä

Elokuvan tarina kannustaa kriittiseen ajatteluun, herättää keskustelua tai esittää vaihtoehtoisia maailmankuvia. Elokuva ei väistä vaikeita aiheita. Esimerkiksi kehitysvammaisten punkbändistä kertova dokumentti Kovasikajuttu (S) ohjaa katsojan pohtimaan omia ennakkoluulojaan ja asenteitaan, ja palkittu ruotsalaiselokuva Syödä nukkua kuolla (K7) kuvaa työttömyyttä ja nuorten tulevaisuudennäkymiä ilman valmiita vastauksia.

Arkinen

Käytännönläheiset ja arkiset tapahtumat ovat usein pienten katsojien mieleen, sillä ne tuntuvat tutuilta ja turvallisilta. Hokkus pokkus Mikko Mallikas -elokuvassa (S) Mikko käy isänsä mukana ruokaostoksilla, haaveilee omasta koirasta ja leikkii kavereiden kanssa koulun pihalla. Alle kouluikäiselle lapselle se antaa tilaisuuden käsitellä elämyksellisesti monia juuri hänen ikäänsä kuuluvia haasteita kuten isoksi kasvamista, kaverisuhteita ja vanhempien tottelemista.

Humoristinen

Viihtyminen on sallittua! Iloisuus ja hauskuus ovat moneen elokuvaelämykseen kuuluvia arvoja, joita ei pidä väheksyä. Naurun hyväätekevien vaikutusten lisäksi huumori voi tarjota myös älyllisiä oivalluksia. Komiikan kirjo ulottuu Risto Räppääjän ja liukkaan Lennartin (S) valeasufarssista Boratin (K16) hyvän maun rajoja koettelevaan satiiriin ja Kelju K. Kojootin törmäilyistä Woody Allenin ihmissuhdehässäköihin.

Hyviä roolimalleja

Hyviä ratkaisuja tekevät, empaattiset ja osaavat roolihahmot tarjoavat katsojalle myönteisen minäkuvan rakennusaineksia. Esimerkiksi Cinderella – Tuhkimon tarina -elokuvan (K7) epäitsekäs ja lempeä päähenkilö Ella ei suostu kantamaan kaunaa ja kostoaikeita saamastaan kohtelusta huolimatta. Lastenelokuvissa nuoret päähenkilöt esitetään usein nokkelina ja pystyvinä sankareina. Lapsen itsetunnolle tekee hyvää myös, jos valokeilaan voi joskus päätyä epätodennäköinen tyyppi, kuten vaikkapa hontelo rillipää Peter Parker Hämähäkkimiehessä tai joku näyttelijä Rebel Wilsonin rehevistä ja suulaista naishahmoista.

Hyvää vuorovaikutusta

Ystävät, jotka ovat luotettavia; perheenjäsenet, jotka ovat toistensa tukena arjessa tai kriisitilanteissa; vanhemmat, jotka kuuntelevat lastaan. Elokuvat voivat tarjota runsaasti malleja esimerkiksi ystävyydestä, uskollisuudesta, auttamisesta ja luotettavuudesta. Me Rosvolat (K7) kertoo tytöstä, joka tutustuu aivan toisenlaiseen perheeseen kuin hänen omansa: maantierosvojen salonkikelvottomassa perheessä jokaista perheenjäsentä kuunnellaan ja kunnioitetaan yksilönä, ja aikaa vietetään paljon yhdessä.

Intertekstuaalinen

Elokuvan intertekstuaalisuus eli tekstienvälisyys tarkoittaa sen sisältämiä viittauksia toisiin elokuviin, kirjoihin, sarjakuviin tai muihin teoksiin. Intertekstuaalisuus voi olla merkittävä osa elokuvanautintoa varsinkin genre-elokuvien kohdalla, ja se liittyy usein huumoriin: esimerkiksi Madagascarin pingviinien (K7) komiikka kumpuaa Bond-elokuvien ja muiden vakavien agenttirainojen tyypillisistä käänteistä. Romeo + Julia (K12) puolestaan tuo Shakespearen dialogin nykypäivän kuvitteelliseen Kaliforniaan.

Lämminhenkinen

Elokuva on ilmapiiriltään myönteinen ja toiveikas. Kotimainen musiikkielokuva Helmiä ja sikoja (K12) käsittelee muun muassa hankalia perhetilanteita ja esiintymispelkoa, mutta tekee sen pehmeällä ja toiveikkaalla otteella.

Mielikuvitusta rikastuttava

Elokuva voi tehdä näkyväksi fantastisia maailmoja, erilaisia yhteiskuntia, ekosysteemejä tai supervoimia, jotka tarjoavat runsaasti sytykettä mielikuvitukselle. Elokuvan katsomisen jälkeen tarinat jatkuvat usein leikeissä, joiden kautta käsitellään mieleen jääneitä teemoja. Myös erilaiset piirrokset, rakentelut, askartelut, tarinointi tai vaikka Frozen-elokuvasta kopioidut lettikampaukset kertovat, että elokuvan poikkeuksellinen maailma on tehnyt vaikutuksen. Stop motion -animaatio Boksitrollit (K7) on riehakkaan surrealistinen satu täynnä absurdia, montypythonmaista huumoria ja omaperäistä, karnevalistista estetiikkaa, joka jää varmasti mieleen.

Moninainen

Media-avain tarkkailee, millaisina ja miten kuvaohjelma esittää sukupuolet, rodut, kansallisuudet ja etniset ryhmät. Näyttäytyykö elokuvan maailma monimuotoisena? Ketkä ovat elokuvassa aktiivisia toimijoita? Millaiset ihmiset tulevat nähdyksi? Kuka voi olla sankari? Kuka voi olla koominen hahmo? Kuka voi olla konna? Nälkäpeli-elokuvasarjan (K12) finaalissa piintyneet sukupuoliroolit on käännetty lopullisesti nurinpäin: naiset ovat vahvoja johtajatyyppejä, miehet herkkiä ja tunteellisia. Genreilottelu Lovemilla (K12) kertoo värikkäästä kaveriporukasta, jonka kaikki hahmot ovat elokuvan maailmassa normaaleja.

Onnistumisen kokemuksia

Lasten- ja nuortenelokuvien keskeinen juonielementti on usein se, että henkilöhahmot yrittävät rohkeasti, voittavat itsensä ja onnistuvat odotuksista huolimatta. Samastuttavan hahmon menestys on katsojalle paitsi innostavaa, myös erittäin tyydyttävää. Onnistumisen kokemuksia tarjoavat esimerkiksi ylivoimaiselta tuntuvaa pahista vastaan taisteleva, Yhdysvaltain presidentin pelastava Oskari (Big Game, K12) ja urheuden sisältään löytävä dinosauruspoika Arlo (Kunnon dinosaurus, K7).

Optimistinen

Elokuva antaa toivoa paremmasta maailmasta tai kannustaa tarinan henkilöitä yrittämään olosuhteista riippumatta. Katsojaakin rohkaisee henkilöhahmo, joka ei alistu esimerkiksi epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin, omiin puutteisiinsa tai tulevaisuuden uhkakuviin. Tositapahtumiin perustuvan Joyn (S) päähenkilö, nuori nainen nimeltä Joy, perustaa yrityksen ja alkaa markkinoida omia tuotteitaan, vaikka bisnesmaailmassa puhaltavat navakat vastatuulet. Joyn sinnikkyys myös tuottaa hedelmää, vaikka asiat eivät aina menekään suunnitelmien mukaan.

Selkeä

Varsinkin alle kouluikäisille on tärkeää, että elokuva on kerronnaltaan selkeä. Liikkuvan kuvan lukutaito kehittyy vähitellen, ja esimerkiksi takaumat, epäselvät käsitteet ja ironia voivat vaikeuttaa tapahtumien seuraamista. Vaahteramäen Eemeli ja Iida (S) on hyvä esimerkki elokuvasta, joka etenee selkeästi ja riittävän rauhallisesti. Piirroselokuva perustuu Astrid Lindgrenin kirjojen alkuperäisiin kuvituksiin, jotka ovat Björn Bergin käsialaa. Elokuvaa onkin erityisen mukava seurata, jos Eemelin kertomukset ovat valmiiksi tuttuja.

Tietoa tarjoava

Elokuva voi kertoa yksityiskohtaisesti ja elävästi esimerkiksi historiallisesta aikakaudesta, todellisesta henkilöstä tai maantieteellisestä alueesta. Herra Peabody & Sherman -animaatiossa (K7) poika ja koira matkustavat muun muassa antiikin Kreikkaan ja muinaiseen Egyptiin. Huumorilla maustettu seikkailu voi innostaa paneutumaan maailmanhistoriaan.

Toimivaa yhteistyötä

Elokuva esittää tapoja toimia yhdessä tuumin ja muistuttaa yhteistyön voimasta. Epäitsekkyys ja toisten auttaminen antavat katsojalle hyviä prososiaalisen käytöksen malleja. Ongelmia ei tarvitse ratkoa väkivalloin. Futuristinen Big Hero 6 -supersankariseikkailu (K7) osoittaa, että joukossa on voimaa. Porukan jäsenillä on kaikilla omat erityistaitonsa, jotka täydentävät toisiaan, ja ystäväjoukon ansiosta päähenkilö Hiro ei joudu jäämään yksin vaikeiden tunteiden kanssa.

Toista kunnioittava

Elokuvan hahmot suhtautuvat ihmisyyteen arvostavasti ja hyväksyvät toiset sellaisina kuin nämä ovat. Elokuvan hahmot toimivat vastuullisesti, eivätkä yritä hyötyä toisista. Elokuvassa ei mitata ihmisen arvoa esimerkiksi tämän ulkoisten ominaisuuksien tai syntyperän perusteella. Onnelin ja Annelin talvi -elokuvassa (S) tytöt majoittavat taloonsa Vaaksanheimojen perheen, jonka koti on tuhoutunut. Onneli ja Anneli suojelevat lilliputteja ahneilta aikuisilta ja ystävystyvät erityisesti taskukokoisen Putti-pojan kanssa

Tunnetaitoja ruokkiva

Mikä tahansa elokuva voi ruokkia tunnetaitoja, kun katsoja kokee vaikkapa empatiaa, jännitystä ja iloa tarinan henkilöiden ja tapahtumien kautta. Erityisesti tunnetaitoja ruokkivaksi elokuva merkitään Media-avaimessa silloin, kun tunteita tunnistetaan, nimetään tai käsitellään tarinassa aktiivisesti. Helinä-keiju ja Mikä-mikä-hirviön arvioitus (K7) käsittelee lempeästi läheisen menettämistä ja siihen liittyvää surua ja ikävää. Inside Out – Mielen sopukoissa (K7) puolestaan kuvaa seikkaperäisesti eri tunteiden tehtäviä arkielämässämme.

Turvallinen

Ristiriitatilanteet ja kriisit kuuluvat draamaan, mutta turvallisessa elokuvassa toimintaympäristö ja tarina viittaavat onnelliseen loppuun, eikä suuriakaan uhkia esitetä ylettömän dramaattisessa valossa. Turvallisuus on tärkeä elementti erityisesti pienille katsojille; kaikkein pienimmät katsovat elokuvia yksittäisten kohtausten kautta, joten esimerkiksi pitkäkestoinen jännitys tai uhka, joka ei ratkea saman kohtauksen aikana, johtaa tavallisesti K7-merkintään. Turvallisuutta on myös se, että lapsi saa kokea elokuvan yhdessä aikuisen kanssa, joka on valmis juttelemaan elämyksen herättämistä kysymyksistä ja tunteista.

Ympäristötietoinen

Elokuva käsittelee ympäristöteemoja, kannustaa arvostamaan luontoa tai herättää pohtimaan ihmisen toimia suhteessa luontoon. Ympäristöarvoja voidaan käsitellä yhtä hyvin vaikkapa sosiodraaman (maakaasukeinottelua käsittelevä Promised Land, K7) kuin fantasiankin (scifi-elokuva Tomorrowland, K12) keinoin.

Myönteiset sisällöt on koonnut Media-avaimen ohjausryhmä.
Sisältöjen kuvaukset on kirjoittanut Koulukinon tuottaja, FM Heli Metsätähti.

Tallenna

Media-avaimen ikäsuositus kertoo, minkä ikäiselle keskivertokatsojalle elokuva on omiaan.