Tarina pojan ja koiran ystävyydestä on vilpittömyydessään kaunis ja filosofinen. Elokuva huomioi hyvin lapsen käsityskyvyn asioista, kuten epäoikeudenmukaisuudesta, kuolemasta, sekä ystävyyden ja huolenpidon merkityksestä. Asiat tuodaan ilmi arkisesti ihmissuhteiden, kotieläinten ja vuoristoelämän askareiden kautta.

Elokuvassa ei esiinny tökeröä kielenkäyttöä tai suoraa ihmisten välistä väkivaltaa. Suden ja koiran hyökkäys tai miesten harjoittama metsästys kuvataan osana seikkailua. Aikuisten huoli ja ahdistus sodasta välittyy silti, sillä lapsi hakee aina referenssipisteen aikuisen reaktioista. Elokuva käsittelee useita isoja ja raskaitakin teemoja sadun kielellä: ymmärrettävästi, pehmeästi ja symbolisesti. Belle ja Sebastian ruokkii lapsen omaa maailmaa, avunantoa, pystyvyyden tunnetta ja ratkaisukeskeisyyttä.

• Mitä pienempi katsoja on, sitä enemmän voi purkaa jännittävien kohtausten herättämiä tunteita, pohtia esimerkiksi miksi ja missä tilanteissa eläin hyökkää ja puree?
• Millaisia ristiriitoja ja vastakohtia elokuvasta löytyy? (Esim. ihminen-luonto, villi-kesytetty, vanha-nuori, ystävyys-vihamielisyys, sota-rauha)
• Elokuvassa pieni joutuu puolustamaan oikeutta isomman ja vahvemman edessä – mihin asiaan itse haluaisit puuttua? Pystyykö yksi ihminen muuttamaan asioita (kuten 6-vuotias poika elokuvassa teki)? Ketkä muut henkilöt olivat mielestäsi rohkeita?
• Millaista Sebastianin ja Bellen ystävyys on? Voiko koira olla paras ystävä?