Vihreä: suositus. Ota kuitenkin aina riittävästi selvää elokuvasta etukäteen ja huomioi lapsesi persoonallisuus ja valmiudet.
Vaaleanvihreä: käytä harkintaa lapsen persoonallisuuden ja valmiuksien mukaan. Saatat joutua käyttämään ikärajajoustoa - harkitse silloin erityisen tarkkaan.
Harmaa: ei suositella. Elokuvan kerronta, teemat ja näkökulmat eivät sovi parhaiten tämän ikäiselle.
Media-avain testaa: Kuinka kasvattaa diginatiivi
Käytännönläheinen, konkreettisia toimintamalleja tarjoava Kuinka kasvattaa diginatiivi on asiapitoinen mutta helppotajuinen ja humoristinen opas. Kirja sopii luettavaksi vaikka vastasyntyneen vanhemmille, mutta antaa eväitä vielä pikkukoululaisenkin kasvattajalle.
Kuinka kasvattaa diginatiivi suhtautuu nykylasten digitaaliseen elämisympäristöön innokkaan myönteisesti mutta ei silti sorru sokeaan digihuumaan: laitteet ovat arkipäiväisiä, ei tehdä niistä numeroa. Opas johdattelee oivaltamaan, että maalaisjärjellä selviää useimmista kasvatustilanteista digiajassakin.
Irisvik ja Utriainen ovat haastatelleet kirjaan lukuisia asiantuntijoita kuten pelitutkijaa, lastenpsykiatria, nettipoliisia, pelituottajaa ja lastentarhanopettajaa. Myönteinen ja kannustava opas murtaakin kasvatusneuvojen ohessa monia myyttejä ja lientää vanhempien huolia ja syyllisyydentuntoa. Esimerkiksi ruutuaika tuntuu olevan monille oikea itseruoskinnan kultakaivos, mutta käsite nakataan toistuvasti romukoppaan – sisällöt ja tasapainoiset elintavat ratkaisevat.
Diginatiivin kasvatusoppaan huoneentaulu kertoo olennaisen ruutuajasta. Irisvik & Utriainen: Kuinka kasvattaa diginatiivi (S&S 2017).
Kuinka kasvattaa diginatiivi korostaa yhdessä tekemistä, aktiivisuutta ja monipuolisuutta laitteiden äärellä. Pädi on yksi lelu muiden joukossa, ja pelaaminen on puuhaa siinä missä piirtäminen, askartelu, ulkoilu tai lukeminenkin. Diginatiiveille laitteet voivat olla luonnollinen osa arkea, mutta sisältöjen tulkitsemisessa ja turvataitojen karttumisessa aikuisen ohjausta tarvitaan aivan kuten ennenkin. “Peleistä puhuminen on kuin sukupuoliasioista puhuminen: kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain, jotta homma pysyisi luontevana eikä kaikkia osapuolia nolottaisi ja ahdistaisi”, kirjoittajat sutkauttavat.
Opas tarjoaa lukijalle myös vertaistukea ja tilaa yksilöllisille ratkaisuille. “Näin meillä” -osiossa erilaiset perheet kertovat toimintatavoistaan ja valinnoistaan diginatiivin kasvatuksessa. Ratkaisu on hyvä, sillä kirjan teemat perustuvat suurelta osin kirjoittajien omiin kokemuksiin, eikä asiantuntijoiden ääntäkään ole aina helppo erottaa tekstistä. Media-avaimen ominta aluetta eli lapselle sopivien elokuvien löytämistä ja katsomista kirja ei varsinaisesti käsittele. Esimerkiksi YouTube ruoditaan silti huolellisesti ja täsmällisiä vinkkejä antaen.
Media-avaimen toimitus
© Koulukino 2024