Kauhuelokuvistaan tunnetun Eli Rothin ohjaama Borderlands-elokuva pohjautuu toiminnalliseen räiskintäpeliin, jossa sekalainen joukko hahmoja etsii syrjäisellä planeetalla tarunhohtoista aarreholvia. Elokuvana tuloksena on vauhdikas ja humoristinen, teini-ikäisille katsojille suunnattu toimintaseikkailu.

Borderlands on toimintaelokuvana näyttävän väkivaltainen, joskin väkivalta pidetään ikärajan 12 puitteissa suhteellisen verettömänä (Borderlands-pelien ikäraja on 18). Vastustajahahmot ovat kasvotonta, sankareista helposti erottuvaa massaa, jota tarinassa ei tunnuta pidettävän kunnolla edes ihmisinä. Vastustajia hakataan ja ammutaan massoittain, eikä ikärajajouston käyttöä voi suositella.

Elokuvassa nähdään myös suoranaisia kylmäverisiä teloituksia – vaikkakin nämä tilanteet upotetaan seikkailuelokuvan kontekstiin. Huomattavaa on sekin, että yksi keskeisistä hahmoista on vasta 13-vuotias Tina. Hänellekään vastustajien tappaminen ei ole ongelma, vaan Tina naureskelee heitellessään tappavia pommejaan.

Elokuvan hahmo- ja näyttelijäkaarti on hyvin moninainen. Huumorista vastaa Claptrap-robotti, joka varmasti nousee nuorempien katsojien suosikiksi. Dialogissa on myös runsaasti ulosteisiin liittyviä vitsejä.

• Onko Borderlands-peli sinulle tuttu? Miten elokuva mielestäsi eroaa alkuperäisestä pelistä? Ovatko eroavaisuudet hyväksi vai pahaksi?
• Kuka tämän joukkion hahmoista nousi omaksi suosikiksesi? Miksi?
• Elokuvassa nähdään monenlaisia ja monen ikäisiä hahmoja. Miten heistä hitsautuu yhtenäinen joukko ja miten he tulevat keskenään toimeen? Miten erilaiset persoonallisuudet tukevat toisiaan?
• Elokuvissa vastustajat ja pahikseksi luettavat hahmot puetaan usein naamioiden taakse, mikä tekee heistä kasvotonta massaa. Tällä pyritään riisumaan hahmoista ihmisyys, minkä vuoksi heitä on helpompi tuhota. Keskustelkaa, miten tällainen näkyy oikeassa elämässä tai esimerkiksi sodankäynnissä. Oletko itse törmännyt siihen, että “toisia” epäinhimillistetään suhteessa “meihin”?