Brooklyn on kertomus kasvamisesta ja itsenäistymisestä nuoren naisen näkökulmasta. Eilis Laceyn tarina on sekä herkkä kuvaus oman onnen ja itsenäisyyden etsimisestä ylä- ja alamäkineen että realistinen tarina yhteisöllisyyden merkityksestä, hyväksynnästä ja ulkoisista vaatimuksista. Elokuva tarjoaa välineitä erilaisten tunteiden kuten kaipuun, vastuun ja ihastumisen tunnistamiseen ja käsittelyyn, ja se sisältää myös myönteisen minäkuvan rakennusaineita.

1950-luvulle sijoittuva tarina tarjoaa nuorille ja varhaisnuorille mahdollisuuden avartaa näkemyksiään yhteiskunnista, kulttuureista ja niiden kehityksestä. Elokuvan avulla voi pohtia ja käsitellä myös ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja kuten maahanmuuttoa. Vaikka elokuvan miljöö on historiallinen, ovat päähenkilö ja elokuvan teemat erityisesti nuorille samaistuttavia. Elokuvan verkkaisuus tarjoaa tilaa jo hyvän keskittymiskyvyn omaavan katsojan omille pohdinnoille ja tulkinnoille. Kokonaisuudessaan sekä elokuvan miljöö että tematiikka ruokkivat nuoren katsojan ajattelua.

Brooklyn tarjoaa mahdollisuuksia kasvamiseen, itsenäistymiseen ja oman elämän rakentamiseen liittyvien teemojen käsittelyyn yhdessä nuoren kanssa. Toisaalta elokuvan pohjalta voi keskustella myös yhteiskunnallisista kysymyksistä, kuten maahanmuutosta tai kulttuurisista eroista. Elokuva haastaa pohtimaan myös yksilön ja yhteisön suhdetta. Keskustella voi esimerkiksi:

• Miksi Eilis halusi lähteä Irlannista? Minkälaisesta elämästä Eilis haaveili lähtiessään? Muuttuivatko Eiliksen unelmat?
• Miksi Eilisillä oli ikävä Irlantiin? Mitkä asiat auttoivat ikävään?
• Miten Eilistä kohdeltiin New Yorkissa? Miksi?
• Missä Eilisin koti oli? Mitä koti sinulle merkitsee? Entä kotimaa? Onko kaikilla oikeus valita, mihin kotinsa rakentaa?
• Miten 1950-luku eroaa 2010-luvusta? Oliko nuorten elämä 50-luvulla samanlaista kuin nykyään?