Marvel Comicsin sarjakuviin perustuva Captain America: Civil War on kolmas osa Captain America -elokuvien sarjassa ja Marvel Cinematic Universen kolmastoista elokuva. Viittauksia muihin elokuviin on reippaasti, mutta henkilöiden taustoista annetaan sopivasti tietoa myös ensikertalaiselle. Tarina rikkoo kiinnostavasti mustavalkoista hyvikset-pahikset-asetelmaa, kun auttamaan pyrkivät Kostajat (Avengers) aiheuttavat sivullisille paljon kärsimystä. Henkilöiden motiivit kerrotaan selvästi, mikä antaa myös roistohahmoille syvyyttä, ja saa pohtimaan väkivallan ja koston kierrettä. Naiset ovat selkeä vähemmistö, mutta toimijoina he ovat miesten kanssa samalla viivalla.

Runsas ja räikeä, epärealistinen väkivalta hyppää silmille siitäkin huolimatta, että toiminta kuuluu supersankarielokuvan lajityyppiin ja tappelupukareina on erityisen kestäviä supersankareita. Yhden henkilön kohdalla väkivallan seuraukset näytetään dramaattisemmin. Myönteistä on, että toisin kuin monissa supersankari- ja toimintaelokuvissa, maailman pelastamisen sivutuotteena syntyvät negatiiviset vaikutukset ulkopuolisiin nostetaan keskusteluun. Taistelujen lisäksi ristiriidoista ja eriävistä mielipiteistä myös keskustellaan rakentavaan ja ymmärtävään sävyyn. Tärkeässä kohdassa osataan myös pyytää anteeksi.

• Millainen lajityyppi eli genre supersankarielokuva on? Mikä on genrelle tyypillistä ja miten piirteet näkyvät Captain America: Civil War -elokuvassa? Mitä muita supersankarielokuvia olet nähnyt?
• Oliko tarinassa selkeitä sankareita tai roistoja? Mistä heidät tunnistaa?
• Miten eri sukupuolet kuvattiin? Oliko kuvaamisessa eroja? Olivatko sekä naiset että miehet esimerkiksi toiminnallisia, stereotyyppisiä, kauneusihanteiden mukaisia, rohkeita, viisaita, itsekkäitä tai epäitsekkäitä?
• Elokuvassa käsitellään supersankareiden kokemaa toiseutta ja ulkopuolisuutta. Ovatko ne tunteita, joihin on katsojana helppo samastua? Miten lapsi tai nuori voi kääntää erilaisuuden tunteen vahvuudeksi?
• Sivullisia suojellakseen viranomaiset halusivat rajoittaa Kostajien päätäntävaltaa. Mitä mieltä olet, onko sääntely hyvä vai huono asia? Mitä hyviä puolia ja riskejä omatoimisessa oikeuden puolustamisessa voi olla? Mihin sääntelyä tarvitaan – vai tarvitaanko sitä?
• Kostajien keskuudessa ilmeni erimielisyyksiä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Miten sitä voi mitata? Mistä voi tietää, kuka on oikeassa? Mitä etuja voi olla kaikkia osapuolia tyydyttävän kompromissin tekemisestä?
• Vihollinen tiesi, ettei Kostajia voi voittaa ylivoimalla. Sen takia hän päätti murentaa Kostajien sisäistä luottamusta ja asettaa heidät vastakkain. Elokuvan teemat liippaavat myös viime aikoina mediassa ollutta keskustelua siitä, miten terroristien tavoitteena on murtaa yhtenäisyyttä kylvämällä ihmisten välille epäluottamusta, pelkoa ja vihaa. Mihin sisäinen ristiriita voi johtaa esimerkiksi kaveriporukassa, perheessä tai valtiossa? Onko sinun tuttavapiirissäsi tullut keskinäisiä kiistoja? Miten niitä on selvitetty?