Elokuva ammentaa paljon vuoden 1950 Disney-animaatiosta ja on melko uskollinen vanhalle sadulle. Tuhkimon lisäksi pahalle äitipuolelle, hyväntahtoiselle prinssille ja juonittelevalle hoviväelle annetaan tilaa, joten hyvän ja pahan kamppailu – ystävällisyyden ja pahansuopuuden kädenvääntö – on keskeisessä roolissa. Myös isän ja äidin menetystä käsitellään. Lopussa hyvä voittaa pahan, lempeys palkitaan ja ilkeys häviää, kuten opettavaisessa sadussa kuuluukin. Onnellinen loppu merkitsee satumaisia prinsessahäitä. Cinderella – Tuhkimon tarina kertoo myös murrosikäiselle välttämättömästä itsenäistymisestä: vanhemmista ja lapsuudenperheestä irtautumisesta.

Elokuvan keskeisiä teemoja ovat sitkeys, ystävällisyys ja pahan päihittäminen hyvällä. Vastaikkain ovat aito, sisäinen kauneus ja vaatimattomuus sekä ahneus, itsekkyys ja katkeruus.

• Nuorimpien katsojien kanssa kannattaa keskustella siitä, mitä elokuvassa toistuvat urheus ja lempeys tarkoittavat ja millaisia käytännön esimerkkejä niistä voimme nähdä tai toteuttaa arjessa.
• Elokuvan avulla voi keskustella myös vastoinkäymisistä ja niistä selviämisestä. Kuinka Tuhkimo onnistuu säilyttämään valoisan asenteensa melkein joka tilanteessa? Kuinka esimerkiksi läheisen menettämisestä voi selviytyä?
• Keskustelkaa myös elokuvan puvustuksesta ja lavastuksesta. Tuhkimon sisarpuolten kerrotaan olevan kauniita – millaisina heidät esitetään? Tuhkimo esitetään luonnonkauniina – millaisin tehokeinoin tämä vaikutelma on saatu aikaan?