Eden on lämminhenkinen nuorisoelokuva aikuisuuden kynnyksellä tasapainottelevista nuorista, jotka viettävät viikon eristyksissä muulta maailmalta rippileirillä. Elokuva käsittelee nuorten aikuistumista, heidän suhdetta vanhempiinsa ja muihin aikuisiin sekä tästä kaikesta nousevaa kapinaa.

Kapinan lisäksi keskiöön nousevat nuorten keskinäiset suhteet ja erilaisista yksilöistä koostuvan ryhmän dynamiikka. Tarinassa sivutaan myös orastavaa seksuaalisuutta ja sen eri muotoja kuten homoseksuaalisuutta.

Uskonto on Edenissä keskeisessä asemassa nuorten kasvattajana ja myös uskonnollinen herääminen nousee esille. Kirkkoa, uskonnollisuutta tai rippikoulun asemaa nuorten kasvatuksessa elokuvassa ei suomalaisen yhteiskunnan maallistumisesta huolimatta kyseenalaisteta.

• Suomalainen yhteiskunta on maallistunut, mutta silti suuri osa nuorista edelleen käy rippikoulun. Mitä elokuvan nuoret saavat elämänsä eväiksi leiriltä? Miten heidän maailmankuvansa ja uskontokäsityksensä muuttuvat elokuvan aikana?
• Osa nuorista löytää rippileirillä Jumalan, osa puolestaan oppii tuntemaan paremmin itsensä. Millaisia heräämisiä elokuvasta löytyy?
• Elokuvassa nähdään nuorten välillä monenlaisia ihastumisia tai ihmissuhteita. Millaisena ne esitetään? Millaisia ajatuksia niistä heräsi?
• Nuorena omien tunteiden kanssa eläminen on elokuvankin mukaan haastavaa ja tämä ilmenee kapinointina sääntöjä, aikuisia ja myös omia kavereita kohtaan. Millaista kapinaa löydät elokuvasta? Miten suhtaudut sääntöjen rikkomiseen ja mitkä ovat mielestäsi sellaisia sääntöjä, joita ei missään tilanteessa saa rikkoa?
• Tommi Korpelan esittämä leirin vetäjä ja Satu Tuuli Karhun esittämä pappi ovat leirin aikuiset. Miten heidän käsityksensä leirin kulusta eroavat nuorten ajatusmaailmasta? Kumpi aikuisista tuntuu sinun mielestäsi vakuuttavammalta roolimallilta?