Harvinaista sairautta sairastavien nuorten rakkaudesta kertova elokuva sijoittuu sairaalaympäristöön. Five Feet Apart käsittelee kuitenkin myös sellaisia kasvukipuja ja haasteita, jotka ovat tuttuja nuorten elämässä ylipäänsä. Mitä haluan elämältä? Ymmärtääkö kukaan minua? Miten lähestyä toista ihmistä? Entä jos asiat eivät menekään kuten olen suunnitellut?

Elokuvan voi nähdä sairauden kiiltokuvamaisena romantisointina, mutta toisaalta tarinan perusvirettä voi soveltaa kaikkiin haastaviin elämäntilanteisiin: valon pilkahduksia kannattaa etsiä sinnikkäästi ja toiveikkaasti, ja kun niitä löytyy, niistä otetaan ilo irti.

Päähenkilöt Stella ja Will kohtelevat toisiaan myönteisesti, arvostavasti ja hyväksyvästi. Tarinassa nähdään myös ystävien, perheen ja ammattitaitoisen henkilökunnan tarpeellinen tuki, josta pitkäaikaissairaat nuoret saavat nauttia.

Elokuvassa kuvataan lyhyesti erilaisia sairaalahoitoja ja leikkauksia, välitöntä hengenvaaraa sekä läheisen ihmisen menetys.

• Miten elokuvan nuoret pitävät yllä toivoa tai elämäniloa? 
• Parissa kohtauksessa nähdään myös nuorten vanhempia. Miten heidän lastensa sairaus on vaikuttanut heidän elämäänsä?
• Millaisia treffejä Stella järjesti? Mitä sinun unelmatreffeilläsi tehtäisiin?
• Miksi kystistä fibroosia sairastavien potilaiden välisen etäisyyden piti aina olla vähintään kuusi jalkaa? Miksi Stella halusi lyhentää sairaalan määräämän etäisyyden kuudesta viiteen jalkaan (noin 1,8 metristä noin 1,5 metriin)? 
• Oliko elokuvan loppu mielestäsi onnellinen? Entä oliko elokuvalla mielestäsi jokin opetus?