Joy on nuoren naisen kasvutarina, joka tarjoaa niin yliampuvaa perhedraamaa kuin kuvausta liike-elämän armottomuudesta.

Elokuvan päähenkilö Joy tarjoaa vahvan naisen positiivisen roolimallin. Vaikka tarina esitetään hyvin tyylitellysti ja lajityyppejä sekoitellen, ovat elokuvan hahmot arkisuudessaan samaistuttavia. Joy sisältää hyviä minäkuvan rakennusaineita ja onnistumisen kokemuksia, ja sen avulla voi pohtia valintojen eettisyyttä. Elokuva haastaa katsojaa pohtimaan myös perheen mallia ja määritelmää, sukupuolirooleja liike-elämässä sekä amerikkalaista yhteiskuntaa.

Joyn perheen monimutkaiset ja dramaattiset suhteet tarjoavat sekä positiivisia että negatiivisia ihmissuhdemalleja, mutta ihmissuhdekiemuroista ja hahmojen yhteistyö-ongelmista huolimatta elokuvan loppu on selkeästi onnellinen ja lämminhenkinen. Nälkäpeli-elokuvista tutun Jennifer Lawrencen tähdittämä elokuva pohjautuu keksijä ja yrittäjä Joy Manganon elämänkertaan.

Joy tarjoaa moninaisuudessaan välineitä erilaisista teemoista keskustelemiselle. Elokuva haastaa stereotypioita ja tarjoaa pohjaa muun muassa sukupuoliroolien, kaupallisuuden, itsenäisyyden ja sosioekonomisten erojen käsittelemiselle.

• Mikä on Joyn unelma? Truslow Adams on määritellyt amerikkalaisen unelman näin: “Elämän tulee olla parempaa ja rikkaampaa sekä täydempää jokaiselle, kykyjensä ja saavutuksiensa mukaisesti, riippumatta sosiaaliluokastaan tai niistä olosuhteista joihin on syntynyt.” Elikö Joy amerikkalaista unelmaa? Onko amerikkalainen unelma realistinen?
• Miksi Joyn mopit lopulta menestyivät? Oliko sillä merkitystä, että Joy oli nainen? Olisiko Joy menestynyt paremmin, jos hän olisi ollut mies? Oliko Joyn tuote vain naisille suunnattu?
• Onko oikein, että Joyn moppia ei haluttu myydä eteenpäin, koska se oli “ainut moppi, jonka kuluttajan tarvitsee ikinä ostaa”?
• Oliko hyvä, että Joy teki yhteistyötä perheensä kanssa? Olisiko Joyn pitänyt toimia itsenäisemmin?