Kensuken saari ei ole varsinainen hyvän mielen seikkailuelokuva vaan kohtalaisen realistinen vaaroista selviytymisen tarina, jossa kohdataan pelottaviakin tilanteita. Onneksi myös apu on välillä yllättävän lähellä ja yhteistyössä punnitaan sen voima. Kokonaisuutena elokuva on kerronnaltaan selkeä ja suoraviivainen.

Malttamaton Michael joutuu Stella-koiran kanssa eroon perheestään saarelle, jolla selviytyminen tuntuu suurelta haasteelta. Japanilainen Kensuke auttaa kuitenkin kaksikkoa, joka pääsee tutustumaan eristäytyneen saareen maailmaan ja luontoa kunnioittavaan elintapaan. Michael oppii vanhalta mieheltä erityisesti kärsivällisyyttä ja luonnon arvostamista. Myöhemmin paljastuu, että Michaelia ja Kensukea yhdistää ikävä perhettä kohtaan.

Elokuva voi herättää hyvin monenlaisia tunteita. Kohtaukset, joissa näyttäytyvät erilaiset vaaran paikat, kuten meren voima, takaumat toiseen maailmansotaan ja salametsästys, voivat jännittää ja ahdistaakin herkempiä katsojia. Toisaalta elokuvasta löytyy myös koskettavia elementtejä ja toivon pilkahduksia.

Kensuken saari antaa taatusti ajattelemisen aihetta ja herättelee katsojaa pohtimaan omaa suhdetta perheeseen ja luontoon. Ilon ja helpotuksen täyttämä loppu herkistää, ja mukana on myös haikeutta Kensuken ja Michaelin teiden erotessa.

• Millaisia vaaroja Michael kohtasi elokuvan aikana?
• Miksi Kensuke asui yksin saarella?
• Miten kohtaaminen Michaelin ja Kensuken välillä muutti heitä?
• Mikä oli elokuvan liikuttavin hetki? Entä jännittävin?
• Jos joutuisit autiolle saarelle, mistä esineistä olisi sinulle hyötyä selviytymisen kannalta?