Roald Dahlin Kekseliäs kettu -satukirjaan perustuva nukkeanimaatio kertoo neuvokkaasta ketusta, jonka ilkeät ihmiset yrittävät saada hengiltä. Maatilalliset ovat tarinan selkeitä pahiksia, mutta kettukaan ei ole aivan viaton, sillä hän puijaa ja varastaa elättääkseen perhettään ja naapuruston eläinyhteisöä. 

Elokuvan keskiössä on Foxin perhe, johon kuuluvat kekseliäs isäkettu, tyyni äitikettu ja murrosikäinen kettulapsi Ash. Perhe ottaa suojiinsa myös samanikäisen, varhaiskypsän Kristofferson-serkun. Kristofferson on pidetty, vaatimaton ja monessa asiassa taitava, mikä kalvaa Ashia, joka tuntee itsensä erilaiseksi kuin muut ja janoaa isänsä hyväksyntää. 

Omaperäisellä ja valloittavan yksityiskohtaisella tyylillä toteutetussa animaatiossa eläimet käyttäytyvät, puhuvat ja pukeutuvat kuin ihmiset. Pienelle katsojalle riittää jännitys eläinten selviytymiskamppailusta. Eläimet pääsevät tekemään yhteistyötä ja löytämään omia vahvuuksiaan. Aikuinen taas voi lukea tarinasta mm. vapauden, vastuun ja vanhemmuuden teemojen käsittelyä. 

Elokuva sisältää joitakin lyhyitä, intensiivisiä kohtauksia, kuten vesikauhuisen koiran hyökkäyksen. Tilanteet ratkeavat kuitenkin melko nopeasti parhain päin.  

• Oliko tarinalla mielestäsi sankaria? Kuka hän oli ja mikä hänestä teki sankarin?
• Millainen kettujen perhe oli? Keitä siihen kuului? Millaista perheen yhdessäolo oli? Tuliko perheessä joskus riitaa? Miten kiistat ratkaistiin? Miten perheessä osoitettiin välittämistä ja rakkautta?
• Mitä eroa eläimillä ja ihmisillä oli elokuvassa? Entä oikeassa elämässä?
• Onko oikein, että kettu varastaa ihmisiltä ruokaa? Miksi tai miksi ei?
• Olisiko elokuva erilainen, jos se olisi vaikkapa piirretty tai näytelty?