‹ Takaisin

Klassikkoarvio: WALL-E

4-6
7-9
10-12
13-15
ajatuksia herättäväympäristötietoinen

Elokuvan synopsis

Uurastettuaan vuosisatoja ypöyksin siinä tehtävässä, mihin se oli alun perin rakennettu, WALL•E (Waste Allocation Load Lifter • Earth-Class) löytää elämälleen uuden tarkoituksen (krääsän keräämisen lisäksi), kun se tapaa viehättävän etsintärobotin nimeltä EVA. EVA hoksaa pian, että WALL•E on huomaamattaan keksinyt ratkaisun, jolla voidaan pelastaa planeetan tulevaisuus, ja kiiruhtaa kertomaan uutisen ihmisille (jotka ovat kärsimättömästi odottaneet sanaa siitä, olisiko kotiin jo turvallista palata). Samaan aikaan WALL•E etsii EVA:a ympäri galaksia ja tulee käynnistäneeksi yhden elokuvahistorian jännittävimmistä ja mielikuvituksellisimmista seikkailukomedioista. (Lähde: Ikärajat.fi) 

Tietoa kasvattajalle

2700-luvulle sijoittuvassa tieteiselokuvassa pääroolin saa yksinäinen jätehuoltorobotti WALL-E, joka on jäänyt Maahan puristamaan roskia kuutioiksi. Maapallon tila on lohduton: jätekasat ovat korkeampia kuin pilvenpiirtäjät, eikä ihmisiä, eläimiä tai kasveja ole (erästä sinnikästä torakkaa lukuunottamatta). Toivo kuitenkin herää, kun asumiskelpoisuutta selvittävä EVA-robotti tekee Maahan yllätysvierailun. 

Tarinassa tavataan robottien lisäksi ihmisiä, jotka ovat pelastautuneet suurelle avaruusalukselle 600 vuotta aiemmin. Heidänkin osaltaan tulevaisuuskuva on karmaiseva. Ihmiset ovat muuttuneet tahdottomiksi ja mukavuudenhaluisiksi lötköiksi, joilla ei ole  kunnollista luustoa tai lihaksia. Paikasta toiseen kuljetaan leijuvilla makuualustoilla. Ravinteet siemaillaan nestemäisinä pillin kautta ja viihteet valmiiksi pureskeltuna massana ruutujen välityksellä. 

WALL-E on sekä ajaton että kipeän ajankohtainen, ja elokuvan dystooppiset visiot voivat ahdistaakin katsojaa. Kaikesta huolimatta ydinsanomana on toiveikkuus ja usko tulevaisuuteen. Aina kannattaa yrittää, ja epäonnistumisen jälkeenkin voi vielä muuttaa kurssia. Elokuvan post-apokalyptistä haikeutta pehmennetään myös lämpimällä huumorilla.

Elokuvan robotit kommunikoivat ilmeillä, eleillä ja äännähdyksillä. Robotieilla on omia tunteita ja persoonallisuus; esimerkiksi EVA on tunnollinen ja äkkipikainen, WALL-E puolestaan lempeä romantikko, joka kaipaa kumppanuutta ja hellyyttä. Elokuvakerronta on ilmeikästä, mutta pitkät jaksot vailla dialogia vaativat katsojalta kuitenkin pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä. 

Keskustelun tueksi

  • WALL-E katselee Hello Dolly –musikaalia (1969) uudelleen ja uudelleen. Vaikuttaako se hänen käytökseensä ja unelmiinsa? Mitä jos WALL-E olisikin katsonut vaikkapa Terminaattoria tai Harry Potteria? 
  • Ihmisten elämä avaruusaluksella on helppoa ja mukavaa: mitään ei tarvitse tehdä itse. Miksi se ei kuitenkaan ole hyvä asia? Millaisia ongelmia se aiheuttaa? Millainen elämä olisi sinun mielestäsi täydellistä? 
  • Miksi ihmiset joutuivat alun perin lähtemään maapallolta elokuvassa? Mitä he olisivat voineet tehdä eri tavalla? 
  • Kuka on lempihahmosi elokuvassa ja miksi? 
  • Oliko elokuvalla jokin sanoma tai opetus? Mikä? 
  • Mitä tunteita tunsit elokuvan aikana? Mainitse ainakin kolme tunnetilaa. Mitä tunnetta elokuvassa oli mielestäsi eniten?
Kirjoittaja: Heli / Media-avain

Myönteiset sisällöt

Kiitos kommentistasi!

Kommentit julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Kerro oma mielipiteesi elokuvasta Klassikkoarvio: WALL-E

VIRHE

Katsojien kommentit elokuvasta Klassikkoarvio: WALL-E

Wall-E

"Kokoperheen scifiä ja loistavaa sellaista. Ajankohtaisempi kuin koskaan ennen nimenomaan ympäristötietoisuuden vuoksi. Dystooppiset tulevaisuuden visiot herättävät ajatuksia ja keskustelua. Pienimmät katsojat ihastuvat robotteihin ja elokuva on sopivan jännittävä. Huumori keventää elokuvaa ja tekee tunnelmasta lämpimään ja toiveikkaan ."
Nexus6

Arvioijan ikä: 57

Minkä ikäisille suosittelisit elokuvaa? 3



© Koulukino 2024