Pako rajan yli on lasten seikkailuelokuva, joka sijoittuu vuoteen 1942 Norjassa. Norja oli Hitlerin johtaman Saksan miehittämä toisessa maailmansodassa 1940–1945. Norjan natsimielinen puolue teki yhteistyötä saksalaisten kanssa. Suurin osa norjalaisista vastusti natseja ja vastarintaliike auttoi juutalaisia turvaan puolueettomaan Ruotsiin. Holokaustin aikana Norjan yli 2000 juutalaisesta liki 800 kuljetettiin keskitysleireille kuolemaan, ja vastarintaliike auttoi noin tuhatta pakenemaan.

Pako rajan yli tarjoaa tietoa tästä historian ajanjaksosta helposti ymmärrettävässä muodossa. Mustavalkoiset arkistokuvat ja infotekstit täydentävät tunteisiin vetoavaa tarinaa. Näkökulma on lasten, ja elokuva onkin selkeästi lapsille ja nuorille suunnattu. Lapsia ei kuitenkaan kannata jättää itsekseen katsomaan elokuvaa, sillä aihepiiri herättää helposti kysymyksiä ja tapahtumat voivat jännittää. Mitään kovin rajua ei näytetä suoraan, mutta tunnelma on paikoin hyvin painostava ja ilmassa on väkivallan uhka. Myös perheestä eroon joutumisen teema voi ahdistaa. Koska tapahtumat sijoittuvat toiseen Pohjoismaahan, on ympäristö tutumpi ja tapahtumat voivat myös siksi tuntua läheisemmiltä ja voimakkaammilta.

Elokuvan ikäraja on 7, mutta katsomista kannattaa harkita vasta lähempänä alakoulun loppupuolta. Toisen maailmansodan käsittelyyn syvennytään koulussa vasta yläasteella, eikä aihepiiri ei siis ole pienemmille lapsille välttämättä tuttu. Pako rajan yli sopiikin ennen muuta koko perheen elokuvaksi tai koulussa katsottavaksi ja yhdessä ikätasoisesti käsiteltäväksi.

Eräässä koskettavassa kohtauksessa Gerda toteaa: “Olemme vain lapsia. Mikään ei ole meidän syymme.” Elokuva antaakin erinomaista pohjaa keskusteluille paitsi historiasta, myös nykypäivän konflikteista, pakolaisuudesta, ihmisoikeuksista ja ääriliikkeistä – sekä lapsen asemasta niiden keskellä.

(Tässä tekstissä on käytetty lähteenä Koulukinon materiaaleja ja Wikipediaa.)

Kaikki kysymyksiä kannattaa miettiä ikätasoisesti. Lisää tehtäviä ja pohdittavaa löytyy Koulukinon oppimateriaalista. 

• Millaisia ihmisiä Gerda, Otto, Daniel ja Sarah ovat? Millaisia luonteenpiirteitä heiltä löytyy? 
• Gerda leikkii muskettisoturia. Millä tavalla mielikuvitus ja leikki voivat auttaa vaikeassa tilanteessa? Onko sinulla mielikuvitusleikkejä?
• Mieti millaisia erilaisia tunnelmia elokuvassa on. Mikä on mielestäsi elokuvan hauskin/jännittävin/liikuttavin kohta?
• Miten lapset ystävystyvät? Miksi Otto ja Daniel ajautuvat välillä kahnauksiin? 
• Millainen on luotettava kaveri? Ketkä ovat elokuvassa luotettavia henkilöitä ja ketkä epäluotettavia? Millainen ihminen on luotettava? Miten luottamus toisiin ihmisiin rakentuu? Mikä saa ihmisen toisinaan pettämään luottamuksen? 
• Millaisia ovat sodan vaikutukset tavallisiin ihmisiin? Miten sota näkyy esimerkiksi siinä, mitä ruokaa Gerdan perheellä on tarjolla?
• Perheet toimivat salaa pelastaakseen lapsia. Mikä heitä motivoi auttamaan? Miksi vastarintaliikkeessä oli vaarallista? 
• Otto kysyy: “Miksi otamme riskin heidän takiaan?” ja Per vastaa: “He ovat ihmisiä ja me olemme ihmisiä, ja ihmiset auttavat toisiaan.” Mikä syy lapsilla oli mielestäsi riskin ottamiseen? Mitä ajatuksia Perin vastaus herättää? 
• Keskustelkaa toisen maailmansodan tapahtumista ja holokaustista. Miettikää, mitkä syyt johtivat vainoihin. Entä miksi on tärkeää oppia myös historian järkyttävistä tapahtumista?