Rakastettuun Pikku prinssi -kirjaan perustuvassa elokuvassa asetetaan vastakkain kaavamainen, ylettömän tehokas elämäntapa ja lapsenomainen ajatuksen lento. Pikku prinssi korostaa haaveilun ja pysähtymisen tärkeyttä: tarvitsemme mielikuvitusta, ihmetystä ja ympärillämme olevan kauneuden havaitsemista. Myös ympärillämme oleviin ihmisiin meidän tulisi suhtautua arvostavasti: olemme kaikki yksilöitä, eikä ketään pitäisi runnoa muottiin. Pikku prinssi käsittelee lämpimästi myös läheisen menetystä ja siihen liittyvää irti päästämistä.

Filosofinen ja eri ulottuvuuksien välillä hyppelevä elokuva houkuttelee pohdiskelemaan, ja Pikku prinssin tarinan ympärille rakennettu kehytkertomus auttaa tulkitsemaan Saint-Exupéryn kirjan abstrakteja teemoja. Samalla elokuva saattaa kuitenkin jäädä varsin epäselväksi liian nuorelle katsojalle, vaikka taitavasti rakennettu animaatiomaailma voikin tempaista mukaansa.

• “Ainoastaan sydämellä näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä”, sanoo Kettu. Mitä tämä mielestäsi tarkoittaa? Osaatko antaa esimerkkejä arkielämästä?
• Pikku prinssi on järkyttynyt tajutessaan, ettei hänen kallisarvoinen ruusunsa olekaan ainoa ruusu maailmankaikkeudessa. Myöhemmin prinssi kuitenkin oivaltaa, että hänen ruusunsa on silti ainutlaatuinen – miksi?
• Elokuvassa puhutaan paljon “unohtamisesta”. Varttunut Pikku prinssi on “unohtanut”, ja Pikku Tyttö ei halua missään tapauksessa “unohtaa”. Mistä on kyse?
• Miksi Pikku Tyttö ei halunnut kasvaa aikuiseksi? Mitä vikaa aikuisissa hänen mielestään oli?
• Millä tavalla vanhan Lentäjän kanssa ystävystyminen muutti Pikku Tytön elämää?
• Miksi Pikku Tytön äiti laati lapselleen tiukan aikataulun, johon ei mahtunut edes ystäviä? Mitä tavoitteita äidillä oli? Olivatko tavoitteet äidin ja tytön yhteisiä? Keskustelkaa vanhempien ja lasten toisiinsa kohdistamista odotuksista!