Pingviinien matka 2 vie katsojansa hyiselle Etelämantereelle, missä keisaripingviinit ovat juuri aloittamassa pesintäänsä. Luontodokumentti lähtee seuraamaan suuren pingviinikolonnan yhden perheen selviämistä aikana, jolloin vatsapoimun sisällä haudottava muna lopulta kuoriutuu suloisen pörröiseksi poikaseksi. Ja lopulta poikasen elämää siihen hetkeen saakka, kun se on tarpeeksi iso lähtemään muiden poikasten tapaan itsenäiseen elämään merelle.

Rauhallinen dokumentti päästää katsojan erittäin lähelle luonnonvaraisia eläimiä ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua lajin elämään ja käyttäytymiseen kaukana maapallon toisella puolella. Suloiset pingviinit kiinnostavat kaiken ikäisiä katsojia ja dokumentin myötä myös pienemmät katsojat pääsevät tutustumaan äärimmäisissä olosuhteissa elävän lajin selviytymistaisteluun.

Pingviinien matka 2:sta puuttuvat luontodokumenteille tyypilliset elämän raadollisuudet. Mitään tarinan hahmoista ei tapeta tai syödä, ja ainoa hyökkäys tapahtuu toisen lintulajin suunnalta. Dokumentissa kerrotaan eläinten selviytymistaistelusta lumen ja jään keskellä, mutta varsinainen kuolema jätetään sivulauseeseen ja munan asteelle.

Dokumentin kertojaääni inhimillistää tarinan eläimiä hieman, mutta ei kuitenkaan niiden luonnollisen käyttäytymisen kustannuksella.

• Mitä osaat dokumentin katsomisen jälkeen kertoa Antarktiksen pingviinien elämästä? Millä tavalla ne selviävät esimerkiksi kovasta kylmyydestä?
• Useilla eläinlajeilla poikasista huolehtiminen on pääasiallisesti naaraan vastuulla. Pingviinipariskunta huolehtii kuitenkin jälkeläisestään yhdessä. Osaatko kertoa miksi?
• Miten pingviinit tunnistavat ravinnonhakureissunsa jälkeen poikasensa valtavasta laumasta, jossa kaikki poikaset näyttävät äkkiseltään aivan samalta?
• Millaisia ajatuksia sinulle nousi elämästä Antarktiksella? Miten ihminen voisi selviytyä samanlaisessa kylmyydessä?
• Dokumentti päästää katsojan todella lähelle eläimiä. Millaisia kuvaustekniikoita arvelet kuvaajien käyttäneen dokumentin toteutukseen?