Risto Reipas ja Nalle Puh on elokuva, joka sopii erinomaisesti sekä lapsille että vanhemmille. Siinä aikuiseksi kasvanut Risto Reipas painii aikuisten ongelmien kanssa, kunnes Nalle Puh tulee muistuttamaan häntä omalla filosofisella tavallaan vapaa-ajan, leikkimisen ja syömisen tärkeydestä.

Tyypillisen lastenelokuvan tapaan Risto Reipas ja Nalle Puh puhuu leikkimisen ja vapaa-ajan suuresta merkityksestä sekä siitä, kuinka välillä kannattaa irrottautua arjesta ja olla vain tekemättä mitään. Elokuvan tärkein opetus onkin, että “ei-minkään” tekemisellä voi saavuttaa parhaan “jonkin”.

Teemallisesti elokuva on suunnattu enemmän aikuisille kuin lapsille. Se nimittäin muistuttaa, mikä elämässä ja sen ruuhkaisissa aikuisvuosissa on oikeasti tärkeää, ja kuinka tärkeää on välillä irrottautua töistä ja velvollisuuksista.

Tunnelmaltaan Risto Reipas ja Nalle Puh on herttainen mutta myös haikea. Se käsittelee aikuiseksi kasvamista ja velvollisuuksia sekä lapsuudesta ja siihen kuuluvista leikeistä luopumista. Samalla nähdään jälleenlöytämisen iloa ja luovan mielikuvituksen voimaa muistutuksena siitä, että aikuisenakin on lupa leikkiä.

Elokuva sijoittuu ajallisesti muutaman vuosikymmenen taakse, ja esimerkiksi tarinan sukupuoliroolit ovat nykypäivää tiukemmin lokeroissaan. Tarinassa toimijana nähdään Risto Reipas, ja hänen vaimonsa Evelyn on passiivisessa äidin roolissa. Tytär Madeleine puolestaan pyrkii miellyttämään isäänsä. Lopulta lähes hajoamispisteessä ollut perhe saatetaan takaisin yhteen.

• Mihin Risto Reippaan eläinystävistä samaistut eniten? Entä kuka elokuvan hahmoista on oma suosikkisi? Miksi?
• Miksi Risto Reipas unohti eläinystävänsä aikuisena?
• Entä miksi Ristolla ei ollut aikuisena aikaa tyttärelleen tai vaimolleen? Oletko huomannut samoja haasteita omien vanhempiesi elämässä? Keksitkö keinoja, miten aikuiset saisi rentoutumaan aikuisten velvollisuuksista ja leikkimään?
• Mitä mielestäsi tarkoittaa elokuvan opetus, että tekemällä “ei-mitään” voi saavuttaa parhaan “jonkin”?