Suffragette tarjoaa tunteisiin vetoavalla tavalla tietoa naisten äänioikeustaistelun historiasta. Elokuva avaa silmiä kamppailuille, jotka ovat nykyään itsestäänselvyyksinä pidettyjen oikeuksien takana. Elokuva sijoittuu Englantiin, joten Suomen naisten historiasta elokuva ei tietoa tarjoa. Se kuitenkin raottaa historian verhoa ja herättää uteliaisuuden tutustua kotimaisiinkin barrikadeille nousijoihin. Suomessakaan naisten yhtäläiset oikeudet eivät ole aina olleet itsestäänselvyys.

Kuten hyvän historiallisen draaman kuuluu, Suffragetten tarinan kautta avautuu näkökulmia myös nykypäivään: vieläkään ei naisilla ole äänioikeutta kaikkialla maailmassa. Elokuva herättelee myös huomaamaan ihmisoikeustaistelun merkityksen tasa-arvoiselle tulevaisuudelle. Lakeja tulee voida kyseenalaistaa, jos ne eivät aja yhdenvertaisuuden asiaa. Terrorismiin ei kuitenkaan pidä turvautua edes tasa-arvon edistämisen nimissä. Suffragette tarjoaakin nuorelle sekä myönteisiä että kielteisiä malleja: rohkeat ihmisoikeusaktivistit tekevät merkittävää työtä, mutta heidän keinonsa voivat olla hyvin kyseenalaisia.

Suffragette voi herättää runsaasti ajatuksia laeista, moraalista, ihmisoikeuksista ja aktivismista. Keskustella voi esimerkiksi seuraavista seikoista:

• Ovatko laittomat teot mielestäsi milloinkaan hyväksyttäviä aktivismin keinoja? Milloin kansalaistottelemattomuus on hyväksyttyä, vai onko se koskaan?
• Meryl Streepin esittämä suffragettijohtaja Emmeline Pankhurst sanoo puheessaan: “We do not want to be law breakers, we want to be law makers” (“me emme halua rikkoa lakeja, haluamme säätää lakeja”). Mitä hän tarkoitti?
• Onko laki sama kuin moraali?
• Milloin ja miten naiset saivat äänioikeuden Suomessa?
• Mitkä ihmisryhmät ovat nykyään samassa asemassa kuin naiset 1900-luvun Englannissa?
• Millainen hahmo komisario Reed on? Kuka voisi olla nykypäivän Reed?
• Tutustu elokuvan teemaan ja historialliseen taustaan myös Koulukinon Suffragette-oppimateriaalin avulla!