Tokasikajuttu
Elokuvan synopsis
Yksi luku Suomen musiikkihistoriassa päättyi joulukuussa 2016, kun maan merkittävimpiin punk-bändeihin kuuluva Pertti Kurikan Nimipäivät lopetti uransa huipulla. Tokasikajuttu näyttää bändin nousu- ja laskukiidot yhtyeen kolmen viimeisen vuoden ajalta.
Noustuaan koko kansan suosioon vuonna 2012 tämä ilmiömäinen kvartetti jatkoi valloitusta niin Suomessa kuin ulkomailla. Bändi ehti keikkailla uransa aikana 16 eri maassa ja esiintymisiä kertyi yhteensä lähes 300. Vuonna 2015 PKN rokkasi tiensä Euroviisuihin Suomen edustajana.
Tiiviin keikkailun ja menestyksen tuomat paineet tuntuvat bändin sisällä. Kari kipuilee julkisuuden ja menestyksen mukana tulleiden houkutusten ja velvollisuuksien kanssa. Sami laajentaa reviiriään politiikan ja uskonnon parissa. Tonin ja bändin kitarateknikko Niilan rakkaus samaa naista kohtaan synnyttää heissä väkivaltaisia tuntemuksia. Pertti on saanut tästä kaikesta tarpeekseen ja päättää jäädä eläkkeelle.
Tokasikajutussa seurataan historiallisen yhtyeen viimeisiä yhteisiä vuosia, eikä draamalta, kyyneleiltä ja nauruilta vältytä. Elokuva on itsenäinen jatko-osa vuonna 2012 samalta tekijätiimiltä valmistuneelle ja kulttimaineeseen nousseelle Kovasikajuttu-elokuvalle. (Lähde: B-Plan Distribution)
Tietoa kasvattajalle
Kovasikajuttu-dokumentin jatko-osa Tokasikajuttu on edeltäjäänsä tummasävyisempi elokuva. Siinä missä Kovasikajutussa päällimmäiseksi tunteeksi jää ilo, Tokasikajuttu näyttää Pertti Kurikan Nimipäivien muusikkoelämän vaikeatkin puolet: väsymyksen, hämmennyksen ja kiristyvät suhteet.
Elokuva kertoo, miten bändiin ja bändin jäseniin vaikutti se, että Pertti Kurikan Nimipäivistä tuli ilmiö. Se herättää katsojaa ajattelemaan myös omaa suhtautumistaan ja asemoitumistaan ilmiöön.
Suoranaisten sisältöjen puolesta elokuvan ikäraja on aivan sopiva, mutta elokuvan tunnelmat ovat paikoin hyvinkin ahdistavia ja tulevat arkisuudessaan lähelle, joten empaattisten ja herkkien katsojien kohdalla on hyvä käyttää erityistä harkintaa. Lisäksi elokuvassa kuullaan runsaasti kiroilua.
Keskustelun tueksi
Pertti Kurikan Nimipäivät on ilmiö, jossa bändin jäsenten kehitysvammaisuus on keskeisessä osassa.
- Miten Pertti Kurikan Nimipäivien julkisuus on vaikuttanut siihen, mitä itse ajattelet kehitysvammaisista? Entä ovatko Kovasikajuttu ja Tokasikajuttu vaikuttaneet ajatuksiisi?
- Muistatko, miten Pertti Kurikan Nimipäivät on esiintynyt kehitysvammaisuutta käsittelevässä julkisessa keskustelussa? Joko omalla tai muiden suulla?
- Pertti Kurikan Nimipäivien ympärille syntyneessä ilmiössä on myös eettisesti herkkiä kohtia. Bändin jäsenet ovat kehitysvammaisina yhteiskunnallisesti alisteisessa osassa olevaa vähemmistöä, ja yleisö pääosin heihin nähden monella tapaa etuoikeutettua enemmistöä. Tästä näkökulmasta Pertti Kurikan Nimipäivien jäsenten kehitysvammaisuus osana bändin imagoa ja menestystä on asia, johon nähden esimerkiksi jokaisen fanin olisi hyvä pohtia omaa asemaansa: perustuuko fanitus kunnioittavalle katseelle, vai onko siinä mukana esimerkiksi pelkistäviä tai alentuvia elementtejä?
- Tunteiden säätely näyttelee merkittävää roolia bändin jäsenten elämässä. Miten tunteet ilmenevät elokuvassa? Miten tunteista puhutaan? Miten tilanteita ratkotaan? Missä asioissa voisit ottaa mallia Tokasikajutusta?
Myönteiset sisällöt
Kiitos kommentistasi!
Kommentit julkaistaan tarkistuksen jälkeen.
Kerro oma mielipiteesi elokuvasta Tokasikajuttu
Katsojien kommentit elokuvasta Tokasikajuttu
© Koulukino 2024