Felix Saltenin kirjaklassikkoon perustuva Bambi – tarina metsän elämästä on luontoelokuva, jonka näyttelijät ovat oikeita eläimiä. Pehmeä kertojaääni ja orkesterimusiikki lisäävät metsän tapahtumiin draamaa ja tunteita.  

Bambi tarjoaa rauhallisen sukelluksen lehtimetsään ja kauriinvasan ensimmäiseen elinvuoteen, jossa kaikki on uutta. Emo opastaa poikastaan, ja isäkauris liikuskelee kuvan laitamilla vasan kasvua valvoen. Kertoja selostaa katsojalle muun muassa vaistoista, vihollisista ja luonnon kiertokulusta. Tarinan syy-seuraussuhteet eivät silti aina avaudu kaikkein pienimmille katsojille. 

Pelko on luonnollinen osa nuoren kauriin elämää ja auttaa pitämään tämän turvassa muun muassa metsästyskoirilta ja petoeläimiltä. Katsoja pääsee myötäelämään erilaisissa tilanteissa, kuten kanin joutuessa ansalankaan tai Bambin ja Faline-naaraan kirmatessa “rakastuneina” kevätniityllä. Erityisen koskettavasti on kuvattu tässäkin elokuvaversiossa äidin menetys – metsässä kajahtava laukaus ja hiljalleen putoavat lehdet. 

• Bambi – tarina metsän elämästä on kuvattu luonnossa, mutta se ei ole luontodokumentti. Osaatko selittää, miksi? 
• Oletko nähnyt Disneyn Bambi-animaation (1942)? Miten se eroaa tästä uudesta elokuvasta? Entä onko näillä elokuvilla mielestäsi jotain yhteistä? 
• Elokuvat voivat tuntua katsojasta nopeatempoisilta tai hitailta. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, miten usein siirrtyään kuvasta toiseen (leikkaus), miten paljon tai vähän kamera liikkuu sekä miten musiikkia ja ääntä on käytetty. Millainen tempo Bambi-elokuvassa on sinun mielestäsi? 
• Nimeä ainakin kolme eri tunnetta, joita tunsit, kun katsoit elokuvaa. Mikä oli elokuvan kaunein, surullisin tai vaikkapa hauskin kohta?