Tempoltaan rauhallinen Vinski ja näkymättömyyspulveri tarjoaa perinteikkään vaihtoehdon joululoman lastenelokuvaksi perheille. Tarina etenee suoraviivaisesti eteenpäin ja sitä on pienempienkin helppo seurata. Vaikka elokuvassa jahdataan roistoja, ei siinä ole juurikaan väkivaltaa tai muuta erityisen pelottavaa. Ratkaisut eivät jää roikkumaan pitkäkestoisesti, ja konfliktitilanteet (esimerkiksi roistojen kiinniotot) ovat toteutettu hyvinkin pehmeästi – ja mikä tärkeätä, humoristisesti. Näkymättömyydestä pyritään ottamaan irti kaikki mahdollinen huumori.

Aapelin Koko kaupungin Vinski -kirjaan (1954) perustuvan tarinan yksityiskohtia on hieman päivitetty nykyaikaan, eikä se tarjoa aikamatkaa alkuteoksen vuosikymmenelle. Tunnelmaltaan Vinski muistuttaa vaikkapa Lasse-Maijan etsivätoimisto: Junan arvoitus -elokuvaa. Molemmat tapahtuvat eräänlaisessa ”ajattomassa retromaailmassa”, jossa autot voivat olla 60-luvulta, mutta vaatteet tai tietokoneet tätä päivää. Nykyaikaan olisi voinut myös päivittää elokuvan sukupuolirooleja. Kärjistäen sanottuna Vinskissä neuvokkaat pojat ja miehet tekevät ja ratkaisevat rikoksia, kun taas naisten tehtävänä on leipoa kakkuja ja päästä naimisiin. Harmillisen vanhanaikaisesti käsitellään myös elokuvan alkupuolella esiintyvää kiusaamisteemaa.

Elokuvassa paha saa lopulta palkkansa, eikä siitä ole juurikaan epäilystä missään vaiheessa – vire on hankalimmissakin paikoissa optimistinen. Roistot esitetään lähinnä hömelöinä toheloina, joten heissä ei ole mitään erityisen pelottavaa. Kekseliäs ja päämäärätietoinen Vinski on myös hyvä henkilöhahmo samaistua ja hän muodostaa mainion tiimin eriskummallisen apteekkarin kanssa.

• Osa luokan oppilaista kiusaa säännöllisesti Vinskiä. Millä tavoin tilannetta voisi korjata?
• Jos voisit muuttaa itsesi näkymättömäksi, mitä tekisit?
• Millaiseen aikaan ja paikkaan Vinski ja näkymättömyyspulveri -elokuvan tapahtumat sijoittuvat? Sijoittuuko tarina nykyaikaan vai ei? Mistä sen voi päätellä?